22/06/2014

Pielavetinen maksimekko

Minun perheessäni harrastetaan pielavetisiä ratkaisuja. Jos joku ei tiedä, mitä sanonta tarkoittaa, tässä oma määritelmäni: pielavetinen ratkaisu tai korjaus ei mene aivan taiteen sääntöjen mukaan, vaan on joko ulkonäöltään tai jollakin muulla tavalla erittäin omaperäinen tai kekseliäs, muttei missään nimessä ohjeita noudattaen tehty. 

Minä ompelen usein pielavetisesti (eli niin, että alan ammattilaiset kauhistelisivat ratkaisujani). Akselin valmistujaisjuhlia ennen mietin mitä pukisin päälleni, kun vaatekaapin mekot olivat olleet jo niin useissa juhlissa, että olisi kiva tehdä jotain uutta. Minulla oli puuvillaista ohutta trikoota, jolle en ollut keksinyt käyttötarkoitusta. Päätin siis tehdä mekon ilman kaavoja tai muita ohjeita. Aloitin sen hyvissä ajoin Tampereella, mutten saanut sitä valmiiksi. Juhlien muissa valmisteluissa menikin sitten aikaa, ja ompelin mekkoa myöhään yöhön juhlia edeltävänä iltana. Siitä tuli melkein valmis. Seuraavana päivänä sitten vielä 20 minuuttia ennen juhlia istuin alusvaatteisillani ompelemassa, Akseli purskahti nauruun kun kuuli kellarista kantautuvan nopean hurinan. Mekko valmistui juhliin (mitä nyt yhdestä huolittelemattomasta helmasta..). Ei se nyt onneksi ihan yöpuvulta näytä. Vaatii aika paljon fiksailua, mutta koska pielavetisyys on toisinaan niin uuvuttavaa, niin annan mekon kyllä nyt levätä kaapissa jonkin aikaa. 

Niin ja uudet Swedish Hasbeensit jalassa. Vihdoin hyvät sandaalit. 

mekko

No juu, kakkua ja muita herkkuja tuli syötyä. Vatsan sisään vetäminen kuvia varten ei niinku oo mun juttu.

mekko2

Joskus myöhemminen kerron tarinan hauesta, jonka kohtalo oli myös kovin pielavetinen. 



1 comment:

sanni said...

hahaa mitä ihmettä! mainion mekon sait aikaan kuitenkin ja näytät jumalattarelta!
#pielavesi ftw

Post a Comment